Kukahan on pannut aivot narikkaan?

Saska Saarikoski kirjoitti 9.1.2014 lähes otsikon mukaisen kolumnin Helsingin Sanomissa. Katsotaanpa, miten tuo kolumni kestää virke virkkeeltä riepottelua. Sisennettynä on Saarikosken teksti ja normaalina on tämän blogistin luultavasti hyvin arvoton teksti.

Joulukuun alussa kuusi kirjailijaa kokoontui Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kutsumina Säätytaloon keskustelemaan suomalaisista yhteiskuntaluokista.

Miksi kuusi kirjailijaa edustaisi muuta ryhmää kuin kuutta kirjailijaa? Lisää tästä kirjoituksen lopussa.

Illallisilla eliittiä edustanut Jörn Donner muistutti tasa-arvon perustuneen Suomessa siihen, että yläluokka on uskonut kansan sivistämiseen ja tavallinen kansa on halunnut opiskella ja kehittää itseään.

Saattaa olla, että kirjoittajan ja jonkun muunkin mielestä Jörn Donner edustaa eliittiä. Se on arvostuskysymys. Minulle näin ei ole. Minulle Donner edustaa kaikkine takinkäännöksineen, puolueloikkauksineen ja enimmäkseen surkeine elokuvineen ja keskinkertaisine kirjoineen rappiota. Erimielisyydet alkavat tästä.Tällainen sivistysusko on keskustelijoiden mukaan enää pelkkä kaunis muisto. Sen ovat korvanneet populismi ja älyllinen laiskuus.
Keskustelijat ehkä huomaavat vaikutusvaltansa katoamisen puhuessaan muistosta. Se on hyvä havainto, sillä se on totta myös tavallisen kansan keskuudessa. Mutta populismia on kutsua sitä populismiksi ja älylliseksi laiskuudeksi ilman perusteluja. Minä olisin sivistysuskon korvaajista kirjoittanut vasta kirjoituksen lopussa, jos sellaiset olisin löytänyt.

Viime vuosina vahvistunut antielitismi ei syntynyt tyhjästä. Suomessa monia tärkeitä asioita on hoideltu eliitin kesken tai sen vankassa ohjauksessa.

Antielitismin syntyminen on totta, ja totta on myös tuo herrakerhojen vanha valta, josta Saarikoski puhuu.

Eliitti ajoi EU:hun ja euroon liittymistä.

Totta. Syvää kansallista keskustelua ei käyty varsinkaan euroon liittymisestä. Siitä silloinen pääministeri Lipponen suorastaan valehteli rahvaalle.

Kehitysapua ja pakolaispolitiikkaa on perusteltu Suomen kansainvälisellä vastuulla.

Kyllä. Kansallista etua ei ole Halosen kaudella ajateltu. Siitä laskuna on noin kahden miljardin euron vuosittainen osuus kestävyysvajeesta. Siis noin 20 % kokonaisvajeesta.

Kriminaalipolitiikassa asiantuntijat ovat kannattaneet lievempiä rangaistuksia kuin tavallinen kansa.

Totta on. DEMLA:n mukaan on menty ja aika jyrkästi vastoin kansan mielipidettä. Suosittelen tätä aihetta kaikille kansanedustajiksi pyrkiville, sillä se tuo runsaasti lisä-ääniä puolueryhmästä riippumatta.

Kulttuurin piirissä kansansuosio oli pitkään pikemminkin huono kuin hyvä asia.

Täyttä totta tuokin. Sen seurauksena kulttuurin yleisötuotot ovat pienentyneet ja sen korvikkeeksi tarvittu julkinen apu eliitin masinoimana on kasvanut. Ennen vanhaan - siis kulttuurin suosion noustessa - taisi olla päinvastoin ainakin pääsosin. Hassua, että kirjailijoilta tai Saarikoskelta moinen historiallinen havainto on mennyt ohi.

Ei olekaan ihme, että juuri EU, kehitysapu, pakolaiset, rikokset ja "postmoderni taide" ovat olleet populistipoliitikkojen kestoaiheita.

Juuri näin. Ei kai isoista epäkohdista voi olla puhumatta politiikassa?

Tällaista populismia on helppo ymmärtää. Totta kai ihmisiä ärsyttää, jos joitakin mielipiteitä ja niiden esittäjiä pidetään tyhminä ihan perusteluista riippumatta.

Totta kai ihmisiä ärsyttää. Mutta niin taitaa nykymeno ärsyttää Saarikoskea ja muutakin eliittiä. Pitäisikö vaihtaa tyhmä kansa? Olisiko helpompaa vaihtaa määrällisesti paljon pienempi eliitti?

On hyvä, jos ajatuksia ei niellä vain siksi, että joku arvovaltainen on ne esittänyt. Sellaista epäluuloisuutta voi kutsua vaikka älykkääksi populismiksi.

Jaahas, nyt eliitti koettaa erotella populismin jyvät akanoista. Onko tarkoitus nostaa luokkatietoisuutta populisteissa?

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on sellainen populisti. Soini ei pelkää ärsyttää eliittiä eikä puhua asioista kansan kielellä, mutta hän on ottanut asioista selvää.

Kun Helsingin Sanomat pani Soinin maantietotestiin, hän otti täydet pisteet, aivan kuten ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan pitääkin.

No sehän se tarkoitus oli. Soini on liian älykäs ollakseen tyhmän rahvaan johtaja. Huh! En usko näin yksinkertaisen idean uppoavan edes Saarikosken tyhmään kansaan.

Älykäs populismi vaatii kuitenkin ajatustyötä. Helpommalla pääsee, kun tyytyy älyttömään populismiin.

Aivan, nuo huonommat populistit ovat siis niin saakelin tyhmiä ja tietämättömiä. Jeps, peruspersu Järvenpäästä tätäkin kirjoittaa. Mutta päätän jatkaa perussuomalaisella linjalla.

Silloin voi ehdottaa roturekistereitä tai etnisiä hihamerkkejä, vaatia slummeja rupusakille tai lietsoa pahvinaamari päässä luokkasotaa – puhumattakaan kaikesta muusta älämölöstä, jota verkkosivut nykyään tulvivat.

Höpöhöpö. Nuo ehdotukset ovat kaikki joko pilke silmäkulmassa esitettyjä tai sitten aitoja hätähuutoja eliitin johtaman politiikan seurausten korjaamiseksi. Verkkosivut kyllä tulvivat, mutta onko tulvan huippu vielä edes näköpiirissä?

Älytön populisti ei perehdy asioihin eikä seiso sanojensa takana, sillä hänen puheensa ovat aina pelkkiä provoja, läppiä tai mediapläjäyksiä.

Tjaah, ehkä Saarikoski ei ole vieraillut toreilla ja Esson baareissa. Minulla on hyvin toisenlaisia kokemuksia. Hyvä on - on samanlaisiakin.

Älyttömyyden taustalla voi olla väärinkäsitys. Yleisen auktoriteettiuskon hiivuttua ihmiset ovat innostuneet siitä, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Niin onkin. Mutta vaikka kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, kaikki mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita.

Taustalla on joskus väärinkäsityksiä, mutta useimmiten taustalla on todella huonosti kansan tajuntaan mennyt perustelu. Takuudet, vakuudet, Kataisen yksi tärkeä luku jne. eivät ole menneet perille. Onko eliitti miettinyt syytä tähän? Olisiko syynä miettimättömyyteen antipopulismi? Tai kansan pelko? No katsotaanpa, miten mielipiteiden eriarvoisuusväite tulee perustelluksi.

Miksi meidän pitäisi maksaa samat sosiaalietuudet juuri maahan laittomasti tulleelle afrikkalaiselle karjapaimenelle, kuin maksamme ne 30 vuotta työnsä tehneelle kotimaiselle metallimiehelle, jonka kilpailukyvyn vihreät ideat ovat vieneet hänen paljon enemmän maailmaa saastuttavammalle kiinalaiselle kollegalleen? Onko tämä auktoriteettiuskon horjumista tai älyttömyyttä?

Perusteelliseen tiedonhankintaan ja eri näkökantojen puntarointiin perustuva mielipide on arvokkaampi kuin lonkalta heitetty läppä, aivan kuten hyvin rakennettu talo on parempi kuin kehnosti pystytetty.

Olen samaa mieltä.

Sen sanominen ei ole elitismiä vaan tervettä järkeä.

Edelleen samaa mieltä.

Säätytalossa työläiskirjailija Kaiho Nieminen ja työväenluokasta kivunnut Sirpa Kähkönen muistuttivat työväenluokan vanhasta sivistysperinteestä.

Hieno muistutus.

Takavuosina työväki tiesi, ettei köyhällä ole varaa olla tietämätön. Ihmiset kävivät työväentalolla kuuntelemassa esitelmiä, säästivät tietosanakirjasarjaan, opiskelivat työväenopistossa ja kouluttivat lapsensa, jotta nämä pääsisivät elämässä vähän helpommalla.

Totta, mutta työväki tiesi myös sen, että heillä ei ole varaa tulla kusetetuksi silloinkaan, kun he tietävät. En minä sanoisi, että tässä suhteessa olisi tapahtunut suuria muutoksia. Siksi nykyään enemmistö työväestä harkitsee äänestävänsä Perussuomalaisia.

Esimerkkejä työväen sivistysuskosta on jopa presidenteissä: Mauno Koivisto väitteli satamasta tohtoriksi, ja Tarja Halonen on kalliolaisen yksinhuoltajaperheen tytär.

Totta totta. Niin moni muukin menestyjä ja heidän vanhempansa tai jopa isovanhemmat pohjaavat samanlaisesta esimerkistä.

Samanlaista itsensä kehittämisen janoa tarvittaisiin nykyäänkin, sillä vuosien mittaan maailma ei ole muuttunut ainakaan helpommaksi ymmärtää.

Onko tuo jano kadonnut? Minä en ole sitä havainnut tavanomaista inhimillistä hajontaa enempää. Kaipaisin perusteluja väitteelle Suomesta, jonka alkuperäisväestön koulutustaso on noussut jokseenkin keskeytyksettä.
 Maailman ymmärtämisen vaikeuksista en menisi ensimmäiseksi syyttämään kansaa. Sen kompleksisuuden selittämisen vastuu on aina ollut eliitillä. Josko olisikin niin, että eliitin kyky ymmärtää ja selittää sitä on oleellisesti heikentynyt tai jopa harhaantunut?

Kun puhutaan yhteiskunnallisista eroista, vastuu sysätään aina maan mahtaville.

No kenelle se voitaisiin sysätä? Köyhälistöllekö?

Vallanpitäjien tulisi huolehtia siitä, ettei kukaan pääse putoamaan porukasta.

Jeps. Sitä kutsutaan sosiaalisuudeksi, joskus jopa (oikean laidan) sosialidemokratiaksi. Ennen vanhaan sanottiin, että kaveria ei jätetä. Sitä ennen todettiin, että "myö pietään huolta omistamme", vaikka silloin tuota sanontaa ei pidetty populistisena. Sitä pidettiin vastuuntunnon osoituksena. No, miksi se on unohdettu? Onko kenties eliitti unohtanut? Vai yritetäänkö se nyt unohtaa ja haudata populistisena?

Se ei ole kuitenkaan helppoa. Kilpailu maailmalla on niin kovaa, että osaajien kärkijoukon on juostava lujempaa kuin koskaan.

Olen täysin eri mieltä Saarikosken ensimmäisen virkkeen kanssa. Se on suorastaan helppoa, sillä Suomen kansa seuraa helposti hyviä johtajia. Tarkoitan sellaisia johtajia, jotka ajattelevat yrityksensä, kuntansa tai kansansa parasta, ja jotka osaavat sen myös selkokielellä argumentoida. Annetaan halukkaiden juosta maailmaa parantamassa, mutta keskitytäänpä täällä Suomessakin kansallisten etujen ja oikeusvaltioon uskovien kansalaisten - siis niiden työväensivistyneiden maatiaisten - uskon säilyttämiseen. Siinä täytyy juosta lujaa, jotta voisimme säilyttää tasomme. Minä en taviksena muuta keinoa keksi. Osaavan eliitin - Kataisen, Urpilaisen, Stubbin jne. - juoksu näyttää aiheuttavan vahinkoa meille tyhmille ja nilkkavaivoja eliitille.

Jos halutaan, että kaikki suomalaiset voivat tulevaisuudessakin kokoontua yhteisen pöydän ääreen, menestyjien täytyy kantaa vastuunsa ja päättäjien tehdä hyviä päätöksiä. Mutta se ei riitä.

Olen samaa mieltä. Vanhat isot puolueet - Kokoomus, Keskusta ja SDP - kantakoot päävastuun kaikesta siitä kurjuudesta, mitä nykyisten kuntapäättäjien niskaan syydetään. Ja saman vastuun kantakoon kansaa halveksinut ylimielinen kulttuurieliitti, jolle koittaa kurja aika. Nimittäin avustukset ja tukiaiset tulevat loppumaan. Kohta alkavilla kansanmarkkinoilla pärjäävät ne, joista kansa pitää. Ehkä Sanoma-osakeyhtiössäkin on nähty ensimmäisiä merkkejä tästä? Kulttuurin ystävänä toivon kulttuurieliitiltä nopeaa oivallusta tässä asiassa, joskaan en ole varma oivalluksen riittämisestä. Niin paljon ylimielisyyttä on ilmassa.

Jos osa ihmisistä päättää panna aivot narikkaan, kansan kahtiajakoa ei voi estää mikään.

Jeps. Tämä ongelma on vaivannut jo pitkään tyhmentynyttä eliittiä. Kuusi kirjailijaa tai kuusi muuta valtionavun turvin elävää taiteilijaa saattavat edustaa sitä hyvinkin. Miksipä ei otettaisi esimerkiksi kuutta sosiaaliavun maksujen avulla elävää johtavaa maahanmuuttajaa, jotka täälläkin ovat usein äänessä? Tai kuutta johtavaa äärivasemmistoon kuuluvaa kellokasta, jotka huutelevat joko valtion palkalla tai sosiaaliavustusten varassa? Mutta vielä paremmin sitä edustavat lähes poikkeuksetta broilereiden lailla urilleen kasvatetut johtavat poliitikkomme, jotka ovat idealismissaan unohtaneet ison osan kansallisista eduistamme. Jos niitä ei puolusteta, katoaa tyhmänkin rahvaan tuki. Niin yksinkertaista se on.

On niin helppoa syyttää aivojen narikkaan jättämisestä vastapuolta ja tässä tapauksessa meistä taviksista   nousevaa vastarintaa. Minusta yhtä hyvin niin poliittiselta kuin kulttuurieliitiltä voi kysyä samaa asiaa. Ehkä kannattaisi miettiä ihan älyllisesti sitäkin, kuka Suomen viime vuosien kehityksestä toiminnallisin tai taloudellisin mittarein tarkasteltuna vastaa, tyhmä rahvas tyhmine populisteineen, älykkäät populistit vai tämä kilpajuoksua harrastava eliitti. Siis kenen aivot ovat jääneet narikkaan?